Graz

Olen nyt joulun jälkeen vaan tylsäillyt tekemättä oikein mitään järkevää. Tänään päätin mennä käymään Itävallan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Grazissa. Graz on lähellä Slovenian rajaa ja sinne pääsi kätevästi junalla, meno-paluu maksoi 36 euroa. Kävin kaupungissa siis vain päivän reissulla (ja rakastuin Graziin!)

Tässä kuvia hurmaavasta Itävaltalaiskaupungista:

Kävin syömässä Grazissa aivan ihanassa kreikkalaisessa ravintolassa buffetissa, ja oli niiiin hyvää ruokaa, nam! Harmitti vähän kun tuolla olisi ollut enemmänkin nähtävää, mutta yhdessä päivässä ei ehtinyt näkemään kovin paljon, kaupunki oli sen verran iso.

Joulu Pečicassa

Vietin jouluni täällä Sloveniassa huonekaverini perheen luona. Joulua vietimme Pečicassa, joka on pieni paikkakunta melko lähellä Celjeä ja Rogaška Slatinaa jossakin lähellä Kroatian rajaa. Lähdimme huonekaverini kanssa Celjeen perjantai-aamuna (23. päivä). Celje on siis Slovenian kolmanneksi suurin kaupunki ja siellä asuu noin 50 000 ihmistä jos oikein muistan.

Pääsimme Celjeen jonkun hänen kaverinsa kyydillä. Jouduimme odottelemaan kuskia kolme tuntia ennen kuin pääsimme lähtemään ja siinä vaiheessa huonekaverini pyysi jo minulta voisinko ystävällisesti ampua kuljettajan (kuljettaja oli varsin puhelias ja persoonallinen tapaus ja tämä oli itse asiassa ensimmäinen kerta kun olin taksikuskia lukuun ottamatta slovenialaisen kyydissä). Ehjinä pääsimme kuitenkin perille ja huonekaverini esitteli minulle kotikaupunkiaan. Tässä hieman kuvia Celjestä. 

 Celjen kirjasto

 Rooman aikakauden pilareita kirjaston takapihalla

 Celjen linna, jossa en valitettavasti päässyt käymään

 Joulutori ja Celjen keskipiste

Minä ja kuuluisa paikallinen valokuvaaja

Celjessä kävimme kiertelemässä perjantaina vanhaa kaupunkia, syömässä ja tapasimme huonekaverini kavereita. Päivä kului äkkiä ja oli mukavaa tutustua kaupunkiin niin, että mukana oli paikallinen näyttämässä paikkoja. 

Järvi Celjessä

Lauantaina huonekaverini äiti tuli hakemaan meidät luokseen. Kävimme ennen sitä Celjessä olevalla järvellä sekä kylpyläkaupungissa lähellä Kroatian rajaa. Huonekaverini äiti asui pienessä kylässä kukkulan päällä ja kukkulalta oli aivan upeat maisemat. Kaiken lisäksi maassa oli myös lunta :)

Jouluaattona koristelimme huonekaverini kanssa joulukuusen sekä laitoimme lahjat kuusen alle. Söimme kaalikääryleitä tai jotakin sen tapaista ja slovenialaista kakkua. En muista kakun nimeä, mutta kyseessä oli kakku, josta Bledin alue on kuuluisa, tämä versio on kuulemma vain parempaa. Käymään tuli huonekaverini sisko, hänen poikaystävänsä sekä heidän puoli- ja puolitoistavuotiaat tyttäret. Tytöt olivat todella suloisia ja touhukkaita :)

Huonekaverini perheellä on tapana mennä jouluaattoyönä joulukirkkoon. Odotin tätä innoissani, sillä en ole koskaan ollut katolilaisessa jumalanpalveluksessa. Valitettavasti mahani oli kuitenkin kipeänä enkä päässyt kirkkoon :(

Joulupäivänä heräsin siihen, että huonekaverini huuteli minua avaamaan joululahjoja. Sainkin vaikka mitä ihanaa lahjaksi :) Muun muassa huonekaverini siskon tekemän kynttiläkupin ja vanhempieni lähettämät villasukat. Joulupäivä kului jouluelokuvia katsoessa. Kävimme myös huonekaverini sukulaisilla naapurissa (sain maistaa slovenialaista perinnejuomaa, joka oli tehty mustikoista, rommista ja viinistä. Sain tätä juomaa myös joululahjaksi) sekä söimme lättylihakeittoa. Kyseessä oli siis lihakeitto, jonka sekaan slovenialaisilla on tapana laittaa silputtuja lättyjä. Hyvää oli, vaikka oudolta kuulostaakin. Illalla lähdimme takaisin Celjeen ja kävimme vielä huonekaverini ja hänen kavereidensa kanssa elokuvissa. 

Tapaninpäivänä tulin takaisin Ljubljanaan, joka on todella hiljainen, eikä bussikaan kulkenut meille päin. Mukava ja rentouttava joulu kuitenkin takana!

Sunnuntaikävely

Kävin tänään kävelemässä tuolla läheisellä kukkulalla ja otin samalla vähän kuvia. Täällä ei joulukuulta kyllä tunnu, tällä viikolla on ollut noin kymmenen astetta lämmintä joka päivä. Nyt onneksi alkaa viilenemään ja forecan sää lupasi yhdelle päivälle jopa yhtä lumihiutaletta! Toivotaan että tulisi vähän lunta :)

Vietän jouluni slovenialaisen huonekaverini perheen luona. Lähdemme torstaina Celjeen, jossa huonekaverini asuu ja sunnuntaina menemme hänen äitinsä luokse. On kyllä ihan mukavaa viettää erilainen joulu välillä. Toivotaan ettei tule kamala koti-ikävä. 

Tässä vähän kuvia tältä päivältä:

Kukkulan juurella sijaitseva tuommoinen miksi noita sanotaankaan.. Pyhimysalttari ehkä?

Kirkko

Ja kirkon pihallahan voi vaikka käydä punnertamassa!

Otin samalla myös kuvia parista Rožna Dolinan, eli asuinalueeni, talosta. Tällä alueella on paljon isoja ja kauniita taloja, ja ihmetyttääkin miksi tälle alueelle on lykätty opiskelija-asuntolat. No ei haittaa minua, tästä on lyhyt matka keskustaan ja täällä on nättiä.

 

Alemman kuvan otin siksi, että tuon talon pihalla näyttää olevan Suomen lippu!

Ja tässä on vielä kuva talomme joulukuusesta, joka on koristeltu ilmapalloin, muovimukein ja paperikoristein:

Opiskelijan harmaa arki, osa 2

Joo yritän kaikin mahdollisin keinoin vältellä esseiden kirjottamista, ja teen kaikkea muuta mahdollista paitsi opiskelen. Olin eilen aika väsynyt kun kirjottelin tuota aikaisempaa postausta, ja nyt tuli mieleen pari juttua, jotka unohdin kertoa. 

Eli täällä Sloveniassa on tuo yliopistot vähän erilasia kuin Suomessa. Ekanakin yliopistoilla ei ole yhtenäistä kirjastoa, vaan jokaisella oppiaineella on oma kirjasto. Kirjastot ovat aika pieniä ja niissä on vain yhteen oppiaineeseen liittyviä kirjoja. Osan kirjoista saa lainaan, mutta tenttikirjoja saa vain lukea paikalla tai ne saa yöksi lainaan, tai lainaan siksi aikaa, että ne voi käydä kopioimassa. Josta päästäänkin aiheeseen kopiointi: täällä pitää käydä ottamassa kopiot kopiointiliikkeissä, sillä yliopistoilla ei ole mahdollisuutta tulostaa tai kopioida. Kaikesta kopioinnista pitää siis maksaa, ja maksujen määrä vaihtelee kopiointiliikkeestä riippuen. Yksi tuloste on 4-10 senttiä. Kamalan kallista tuo kopiointi ei siis ole, mutta kyllä siihen joitakin euroja menee, jos kirjoja joutuu kopioimaan. 

Koska Sloveniassa syödään opiskelijakupongeilla, ei yliopistoilla ole myöskään kouluruokaloita. Jonkinlaisia ruokaloita tosin joillakin tiedekunnilla on, meillä on kahvila, josta saa tietääkseni leivän ja salaatin opiskelijakupongilla, joten eipä ole tullut kokeiltua. Meidän tiedekunnalla ei ole myöskään naulakoita, joten takkia joutuu raahaamaan koko päivän mukaan, joka on kohtalaisen ärsyttävää. Yliopistolla ei kuitenkaan tule käytyä muuta kuin luennoilla, koska mitään hyviä opiskelutiloja en ole rakennuksesta löytänyt ja tiedekunnalla on vain yksi pieni kahvila, jonne ei tule mentyä usein.

Lisäksi humanistinen tiedekunta (Faculty of Arts) kärsii tilanpuutteesta, josta johtuen antropologian laitos sijaitsee yli puolen kilometrin päässä erillisessä rakennuksessa. Siellä ei ole edes sitä kahvilaa eikä myöskään tietokoneita, joita opiskelijat voisivat käyttää. Onneksi pystyn opiskelemaan myös kotona. 

Tänään minulle muuten tuli paketti Suomesta! Paketissa oli joululahjoja ja vähän kaikkea, muun muassa paaaljon karkkia sekä pipareita! :)

Opiskelijan harmaa arki

Viime aikoina suurin osa ajastani on tuntunut kuluvan opiskelujeni parissa. Ennen joulua pitäisi palauttaa 3 esseetä ja pitää yksi esitelmä. Joulun jälkeen on jäljellä 3 koetta, yksi esitelmä ja yksi esseen palautus. Suoritan täällä Ljubljanan yliopistossa yhteensä 7 kurssia (ainakin toivottavasti), joista 4 on psykologian ja 3 antropologian kursseja. Psykologian kurssien kanssa ohjeistukset ovat olleet selkeitä ja kurssien sisällöt mielenkiintoisia. Antropologian kanssa taas... Aiheet ovat kyllä mielenkiintoisia, mutta osalla kursseista ei tunnu olevan mitään käsitystä vieläkään miten kurssi suoritetaan ja milloin. Suurin osa luennoista on peruttu ja materiaaleista ei ota mitään selvää. Onkin vaatinut minulta pitkää pinnaa noilla kursseilla pysyminen. Saa nyt nähdä josko ennen joulua saisi jonkinlaisen käsityksen kahden kurssin suoritustavoista. 

Minua häiritsee kursseissa se, että täällä ei ole minkäänlaista sääntöä " 1 opintopiste vastaa x määrää työskentelyä tunneissa" kuten omassa yliopistossani. Eli se, kuinka paljon yhden kurssin eteen tarvitsee tehdä työtä, vaihtelee radikaalisti. Yhtä kurssia lukuunottamatta kaikki kurssini ovat kolmen opintopisteen laajuisia ja joidenkin kurssien työmäärä ei kyllä vastaa yhtään käsitystäni kolmesta opintopisteestä (työtä vaaditaan siis paljon enemmän). Onneksi en ottanut kuitenkaan enempää noita kursseja, muuten ei jaksaisi kaikkien kanssa pakertaa. 

Joulun aikaan pääsee onneksi vähän lomailemaan (no ei tämä nyt niiiin uskomatonta pakertamista ole ollut etteikö olisi aina jonkun X-files jakson voinut katsoa ) ja sen jälkeen ei enää luentoja pahemmin olekaan.

Löysin kivan kodin Serbista. 

Ljubljanan jouluvalot

Ljubljanan jouluvaloissa on tänä vuonna ilmeisesti teemana supermiehet (huomaa neljännen kuvan lentävät patsaat), avaruus ja Kiina. Itse en lämpene oikein kyseiselle teemalle, mutta onhan tuo kaupunki nyt paljon valoisampi ja kauniimpi. Erityisen kauniilta näyttää Ljubljanan linnan kukkula, joka on valaistu, mutta siitä en onnistunut saamaan järkevää kuvaa. Myös linna on valaistu niin, että se vaihtaa väriä. Kivointa kuitenkin on se, että keskustaan on avattu joulutori, ja keskustassa on nyt taas enemmän eloa. Ljubljanan keskusta kun on ollut surullisen autio aina iltaisin.

Salzburg ja Zell am See

Täksi viikonlopuksi vuokrasimme auton ja suuntasimme Itävaltaan. Olimme varanneet hostellin Salzburgista kahdeksi yöksi. Salzburg taitaa olla kuuluisa lähinnä Mozartista, ja jokaisen mahdollisen asian ja paikan nimi tuntui liittyvän Mozartiin (esimerkiksi lentokentän nimeen on onnistuttu tunkemaan Mozart..). Kaupunki on kuitenkin käymisen arvoinen, vaikka ei Mozartia fanittaisikaan. Salzburg on itse asiassa yksi kauneimmista kaupungeista, jossa olen käynyt, vaikka nyt ei kauniita ilmoja sattunutkaan.

Salzburgissa oli nyt myös joulutoreja sekä oikein jouluinen tunnelma. Vain lumi puuttui. Vaikka minä en jouluihminen olekaan, tekivät jouluvalot kaupungista kauniin ja joulutorit olivat ihania. Olen kuitenkin jo ostanut ja lähettänyt joululahjat Suomeen, joten mitään joulurompetta ei toreilta tullut ostettua, jouluherkkuja vain.

Sunnuntaina lähdimme takaisin Ljubljanaa kohti Salzburgin linnassa käymisen jälkeen ja päätimme matkalla käydä katsomassa myös Itävallassa olevan Zell Am Seen. En ollut aiemmin kuullut paikasta, mutta paikka vaikutti ihanalta: järvi ja vuoria. Maisemat Zell Am Seehen ajettaessa olivat todella kauniit ja itse asiassa kävimme myös Saksan puolella, sillä navigaattori ohjasi sitä kautta :) Zell Am See oli todella kaunis paikka: vuoret ja järviä. Vain se lumi puuttui täälläkin. 

Zell Am Seen kaupunki/kylä oli pieni, mutta satuimme löytämään sieltä joulutorin, jossa oli Sant Nikolaus (joka antoi minullekkin herkkupussin) sekä pelottavia (!!) paholaisia. Ensimmäisessä kuvassa on siis paholainen, kädet tärisi niin paljon etten saanut hyvää kuvaa. Paholaiset kuuluvat ilmeisesti joidenkin maiden jouluperinteeseen, Sant Nikolausta juhlitaan 6.12. En tiedä mihin paholaiset liittyvät, ehkä niillä vain pelotellaan lapsia (ja aikuisia). 

Itävalta ei siis taaskaan ollut pettymys, se on ehkä lempi maani kauniine taloineen ja maisemineen.