Voisinpas koota tänne jotakin minun mielestäni hyviä ja huonoja puolia Sloveniasta ja Ljubljanasta, joita olen tässä puolentoista kuukauden aikana huomannut:
+ Slovenialaiset on todella ystävällisiä, ainakin jos puhut heille englantia. Esimerkiksi tänään pyysin tiedekunnalla apua tiedekunnan sihteerin löytämiseen joltakin opiskelijalta ja hän saattoi minut sihteerin ovelle asti. Minut on myös saateltu esim. valokuvausliikkeeseen noin puolen kilometrin matkan verran jne :)
+ Slovenialaiset puhuvat usein hyvää ja selkeää englantia. He myös vaikuttavat puhuvan englantia mielellään. Lähes joka paikassa englannin kielellä asiointi on sujunut ongelmitta.
+ Opiskelija-asuntolassa asuminen on halpaa. Vuokra on 70-80 euroa kuussa, netti maksaa euron kuussa. Tosin ei tuolla summalla mitään luksusta saa: jaettu huone toisen opiskelijan kanssa, keittiö, vessat ja suihkut ovat yhteiset koko käytävän kanssa. Rauhallinen aamukahvihetki on täällä aika kaukainen unelma.
+ Ljubljana on kaunis kaupunki ja ainakin minun makuuni ihan sopivan kokoinen. Ljubljanan ydinkeskusta on joitakin vuosia sitten suljettu kokonaan autoilta, joten ydinkeskustassa on ihanan rauhallista kävellä. Ljubljanassa on myös paljon luontoa, ainakin minun asuntolani lähellä. Lisäksi näin pohjanmaalaiselle on ihanaa se, kuinka paljon Sloveniassa on mäkiä ja kukkuloita ja kuinka kauniisti vuoret näkyvät kaikkialla kaupungin ympärillä. Tänään kävin lenkillä kukkulan päällä ja semmoisia maisemia ei joka päivä Oulussa tule nähtyä :) Ljubljanassa on myös siistiä.
+ Slovenian opiskelijaruokakuponkijärjestelmä on mahtava. Opiskelijalla tulee olla slovenialainen liittymä, johon hän saa ruokakuponkeja jokaisen kuun alussa kuussa olevien työpäivien verran. Ruokakupongeilla saa noin 2-4 eurolla aterian ravintolassa. Ateriaan kuuluu yleensä alkuruoka, pääruoka, salaatti ja jälkiruoka. Ljubljanassa on montakymmentä ravintolaa, joissa kuponkeja voi käyttää.
+ Sloveniasta on lyhyt matka naapurimaihin, joten matkustelu on kohtuullisen halpaa ja helppoa. Myös Sloveniassa riittää nähtävää.
+ Ljubljana on turvallisen tuntuinen kaupunki, jossa uskaltaa esim kävellä yöaikaan eikä varkaita tarvitse pelätä. Jollei omista pyörää. Pyöriä täällä varastetaan PALJON.
+ Hanavettä voi juoda ja se on hyvää.
+ Taksilla ajelu on halpaa. Aloitusmaksu on jotakin 0,90 - 1 e. Kilometri maksaa noin euron. Toisaalta taksista voi joutua maksamaan milloin mitäkin. Kadulta ei kannata kuulemma ottaa taksia. Itse kyllä olen joskus ottanut ja päässyt kotiin noin kolmella eurolla.
+ Slovenialaiset ovat oikeastaan aika samanlaisia kuin suomalaiset, joten täällä ei tarvi erityisesti yrittää sopeutua. Tarkoitan siis sitä, että ei tarvitse miettiä liikaa mitään kohteliaisuus/ käyttäytymissääntöjä, voi olla samalla tavalla kuin Suomessakin.
+ Toimivat terveydenhuoltopalvelut, joista olenkin jo kertonut. Kuulemma myös hammaslääkäri on opiskelijoille ilmainen.
- Ljubljanan yliopistossa vaihtareiden opiskeluhommat tuntuu olevan monissa tiedekunnissa kauppatieteellistä lukuun ottamatta hieman sekavia. Englanninkielisiä kursseja ei juuri ole, monet kurssit pitää suorittaa esseinä. Kursseista ja niiden suoritustavoista pitää usein myös sopia kurssin luennoitsijan kanssa suoraan. Tämä on aika hidasta ja monimutkaista. Itselleni on käytännössä sama mitä kursseja suoritan, koska kurssini menevät sivuaineopintoihin, mutta joillakin opiskelijoilla oma yliopisto vaatii oman opintoaineen kurssien suorittamista, ja kurssien pitää vastata kotimaan yliopiston kursseja, joten heille tämä tuottaa enemmän töitä. Minä valitsin vain kursseja, joiden luvattiin olevan englanniksi.
- Sloveniassa on ehkä enemmän byrokratiaa kuin Suomessa. Minun on pitänyt kiikuttaa Learning agreementiani vaikka kenelle, tänään sain siihen allekirjoituksen, mutta leima paperiin pitää taas hakea seuraavalta henkilöltä. Myös oleskeluluvan saaminen oli monimutkaista papereiden pyörittelyä.
- Sloveniassa on noita ihmeellisiä lakeja mitä saa tehdä pyöräillessä ja mitä ei. Myös punaisia päin kävelystä voi saada sakot. Kannattaa siis olla täällä lainkuuliainen kansalainen.
- Urheilumahdollisuudet opiskelijoille ovat mielestäni vaikuttaneet aika sekavilta. Jos opiskelisi koko vuoden, voisi osallistua Faculty of Sportsin kursseille, joista saisi myös opintopisteitä, mutta vain puoli vuotta oleville se tuntuu olevan hankalampaa. Täällä on myös muita tahoja, jotka järjestävät urheilua, mutta ne ovat minusta kalliita. Kerran viikossa olevat jumpat ja muut maksavat noin 40 euroa vuodelta, joka kuulostaa minusta suurelta summalta. Näitä asioita minun pitää selvitellä vielä lisää. Ilmeisesti ei ole mahdollista, että kävisi esimerkiksi salilla ja maksaisi siitä jokaista käyttökertaa kohden jonkun summan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti